Hermostollinen synkronia ja yhteistyö

Muistat varmaan tilanteita, kun olette molemmat purskahtaneet yht´aikaa nauruun, vaikkei kumpikaan ole ehtinyt sanoa vielä yhtään mitään. Ihmiset vaikuttavat toisiinsa kehollisen yhteyden ja läsnäolon kautta ilman, että osapuolten välillä olisi mitään näkyvää dialogia tai kanssakäymistä. Hermostomme aistivat muiden läsnäolon ja sisäinen tiedonkäsittelymme ”tietää” hämmästyttävän nopeasti asioita, jotka eivät ole vielä ehtineet edes omaan tietoisuuteemme. Kyse on hermostollisesta synkroniasta, jota koemme kaiken aikaa.

Kehollisuus ja neurologinen ymmärrys on alkanut kiinnostaa työelämässä entistä enemmän. Tarkoitukseni oli kirjoittaa neurojohtamisesta, mutta se saa odottaa vielä hetken, sillä hermostollinen synkronia taustoittaa sitten myös neurojohtamisen teemaa.

Hermostomme toimivat dyadisesti

Voisiko enää kiehtovampaa ilmiötä olla kuin se, että hermostomme ovat kietoutuneet toisiinsa. Kietoutuneisuus vaikuttaa sekä toiminnanohjaukseemme että käyttäytymiseemme kokonaisvaltaisesti. Miksi tämän ymmärtäminen on sitten tärkeää työn kannalta? No koska me ihmiset reagoimme toisiimme halusimme tai emme ja tämä vaikuttaa edelleen yksilöllisiin ja yhteisöllisiin voimavaroihin esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin, oppimiseen ja motivaatioon yhtä lailla kuin työhön sitoutumiseen ja tuottavuuteen. Hermosto on aina läsnä myös työhön liittyvissä sisäisissä että ulkoisissa yhteistyösuhteissa. Voi olla kiinnostavaa peilata oman hermoston toimintaa myös työn strategisen arvoketjun eri rajapinnoilla.

Ihminen on olemukseltaan syvästi sosiaalinen organismi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tarvitsisi olla kaiken aikaa muiden seurassa tai vuorovaikutuksessa muiden kanssa kokeaksemme sosiaalista yhteyttä vaan ihmisellä on kyky aistia keskinäistä yhteyttä ja läsnäoloa myös eksistentiaalisesti eli kokemuksemme ja olemassaolomme tasolla. Tämä on yhtä lailla vuorovaikutuksellinen suhde.

Ihmistenvälinen vastavuoroisuus edellä kuvatulla tavalla on dyadisesti kehkeytyvä inhimillinen tapahtuma ja laadullinen ilmiö (Hari 2024). Dyadilla viitataan vuorovaikutuksen osapuoliin yhtenä yksikkönä. Eli kyse ei ole osapuolista yksilöinä (Hari, 2024). Sosiaalipsykologiassa dyadilla tarkoitetaan kahden ihmisen välistä dynaamista vuorovaikutussuhdetta, jossa osapuolten kokemus, ajattelu ja käyttäytyminen ovat yhteenkietoutuneita.

Interpersonaalinen synkronia

Hermostollinen synkronia on osa fysiologista synkroniaa, joka koostuu autonomisen hermoston, aivotoiminnan ja hormonaalisen synkronian osa-alueista. Autonomisen hermoston synkronia voidaan jakaa sympaattisen ja parasympaattisen autonomisen hermoston synkroniaan, joista sympaattinen säätelee fysiologista aktivaatiota (mm. verenpaine, syke, hengitys) ja parasympaattinen kehon rauhoittumista ja palautumista.

Interpersonaalinen synkronia. Kuva: Canva

Fysiologiset säätelyjärjestelmät pyrkivät jatkuvasti optimaaliseen affektiiviseen (emotionaalinen, tunteet) tilaan kehon sisäiset ja ympäristön vaatimuksen huomioiden. Fysiologinen synkronia yhdessä käyttäytymiseen liittyvän synkronian kanssa muodostavat interpersonaalisen eli ihmistenvälisen synkronian (Palumbo ym., 2017). Ihmisten tehdessä yhteistyötä, neuvotellessa, ym. hermostojen samansuuntaisuuden on huomattu olevan yhteydessä emotionaaliseen empatiaan, jonka on tutkimuksissa huomattu edelleen mahdollistavan toisen ihmisen kokemuksen ymmärtämisen (Mayo ym., 2021).

Tiedämme myös, että kaikenlaiset tunteet tarttuvat ihmisten välillä peilisolujemme kautta, joka sekin on neurologinen prosessi. Näin tapahtuu kaiken aikaa työpäivän kuluessa.

”Synkronia parantaa tunneilmaisujen havaitsemista ja jakamista sekä virittää sosiaalista kognitiota ja kiintymystä”. (Hari, 2024)

Kognitioilla tarkoitetaan ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä prosesseja kuten esimerkiksi havaitsemista, tarkkaavuutta, muisti- ja oppimisprosesseja, ajattelua ja päättelyä, jotka kaikki sisäisenä toimintana aiheuttavat myös kehollisia vasteita. Kuten yksilöllisillä kognitioilla myös sosiaalisilla kognitioilla on hermostollinen perusta. Sosiaalista kognitiota käsittelevissä tutkimuksissa on huomattu näiden olevan vahvassa yhteydessä myös ihmisen tunne- ja motivaatiojärjestelmään, tämän vaikuttaessa paitsi kaikkeen toimintaan myös työpaikan työilmapiiriin (Hari, 2003).

Olen avannut johtamis- ja esimiestyön ammattilaisille ja asiantuntijoille paikkoja ammatillisen kehittymisen valmennukseen vapaasti valittavalla etäyhteydellä. Lue lisää verkkosivultani www.ihminenihmiselle.com Voit myös halutessasi varata maksuttoman (video)puhelun, jossa saat lisätietoja valmennuksesta, työnohjauksesta ja mentoringista.

Lähteet

Hari, R. (2003). Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2003;119(15):1465-1470

Hari, R. (2024). Sosiaalinen vuorovaikutus: läsnä kaikkialla mutta voiko sitä mitata? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(24):2048-53

Mayo, O., Lavidor, M., & Gordon, I. (2021). Interpersonal autonomic nervous system synchrony and its association to relationship and performance – a systematic review and meta-analysis. Physiology & Behavior, 235, 113391. https://doi.org/10.1016/j.physbeh.2021.113391

Palumbo, R. V., Marraccini, M. E., Weyandt, L. L., Wilder-Smith, O., McGee, H. A., Liu, S., & Goodwin, M. S. (2017). Interpersonal autonomic physiology: A Systematic Review of the Literature. Personality and Social Psychology Review, 21(2), 99–141. https://doi.org/10.1177/1088868316628405

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii ammatillisen kehittymisen ohjaajana, valmentajana ja mentorina. Lisäksi hän työskentelee työnohjaajana (STOry) ja kouluttajana toiminimellään Internal Dialogue. Hän on omistautunut työntekijälähtöisen uuden ajan inhimillisen ja dialogisen työkulttuurin tukemiseen ja kehittämiseen asiakasorganisaation henkilöstön kehitystarpeiden lähtökohdista. Päivi toimii myös palvelututkimusta edistävässä Palvelupulssi -verkostossa fasilitaattorina sekä tervettä organisaatiokulttuuria edistävässä Iloa ja toivoa -verkostossa kouluttajana.

Tutustu myös muihin blogikirjoituksiin