Tag Archive for: esimiestaidot

Biokratia

Tulevaisuuden organisaatiot ovat biokraattisia ihmissysteemejä

/in , , /by

BIOKRATIA. Työelämässä on käynnissä ihmisyyden esiinmarssi. On tietenkin surullista, että se tapahtuu valtavan sekasorron ja pahoinvoinnin myötävaikutuksella. Olemme vuosisatoja rakentaneet valtahierarkioita ja pyrkineet hallitsemaan yhteiskuntaa ja työelämää byrokraattisin, ihmistä ylikirjoittavin, objektisoivin rakentein ja toimintatavoin. Tämä aikakausi kuitenkin loppuu aikanaan.

Ihmisyyden esiinmarssi tarkoittaa sitä, että byrokratia korvautuu biokratialla, joka purkaa ihmiselle ominaisilla tavoilla byrokratian ja korvaa tämän inhimillisyyden lainalaisuuksiin pohjautuvilla toimintatavoilla.

Työelämä ja ihmisyyden esiinmarssi

Olen aina suhtautunut muutokseen ja tulevaisuuteen intohimoisesti ja toiveikkaasti. Erityisesti viime vuosikymmeninä julkaistujen tuhansien tutkimusten inhimillisyyttä painottavat tulokulmat ovat pitäneet motivaationi huipussaan ja minut ajan hermolla ihmistä, inhimillisyyttä ja työelämää koskevan tutkimustiedon suhteen. Tämä on näkynyt myös medioissa ja niiden uutisoinnissa.

Tulevaisuustutkimus on jo pitkään tunnistanut menossa olevan kehitysaallon, joka tulee johtamaan aivan uudenlaisiin inhimillisyyden lainalaisuuksiin pohjautuviin rakenteisiin, jotka ovat byrokratian sijaan biokraattisia. (Bloom 2023.)

Biokratia

Biokratialla tarkoitetaan inhimillisyyden määrittämää yksilön sisäisen ja sosiaalisen ympäristön välistä kokonaisvaltaista systeemistä järjestelmää. Kokonaisvaltaisuudella viitataan ihmiseen systeemisenä kokonaisuutena, tarkemmin fysiologisena, emotionaalisena, psykologisena, sosiaalisena ja moraalisena toimijana.

Biokraattinen systeemi on ihmissysteemi, jonka polttoaineena toimii inhimillinen pääomavaranto. Olemme kenties vihdoin alkaneet hiukan ymmärtämään, että myös taloudellista ja rakennepääomaa motivoivat inhimilliset voimat ja dynamiikka.

Ihmissysteemi on itse itseään korjaava

Olemme olleet ehkä vähänkin turhankin huolissamme järjestelmämme ”korjaamisesta”, sillä elävät ihmissysteemit ovat itse itseään korjaavia. Ne etsivät jatkuvaluonteisesti ns. “homeostaasin“ kaltaista olotilaa tavoitellen tasapainoa ja hyvinvointia, kunhan niille vain annetaan rauha tehdä työtään.

Biokraattiset ihmissysteemit ovat kompleksisia, mutta potentiaaliltaan lähes rajattomia. Kuvatunlaiset organisaatiot ovat erityisen sopeutuvia jatkuvia oppivia eläviä systeemejä, uudenlaisia ”oppivia organisaatioita”.  

“Ihmissysteemit ovat haavoittuvaisia,

mutta niillä on samanaikaisesti kyky sopeutua ja korjata itse itsensä,

 kun siihen annetaan mahdollisuus.”

Ulkopuolelta puuttuminen, kontrolli ja valtarakenteet, joilla olemme yrittäneet hallita eläviä systeemejä, on tullut tiensä päähän. Ulkopuolinen kontrolli tyypillisesti vain häiritsee elävän systeemin (ihmissysteemi) pyrkimyksiä voida hyvin. Samalla haavoittuu yhteistyön luonnolliset edellytykset. Tämän ymmärtäminen edellyttää uudenlaista näkökulmaa työelämän totuttuihin toimintatapoihin ja käytäntöihin.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, ohessa tiivis Iloa ja toivoa -yhteistyöverkostoni Youtube-kanavalle tehty avausvideo biokratiasta Organisaatiot ovat biokraattisia ihmissysteemejä. Laita Youtube-kanava seurantaan, jos uudenajan työelämä ja organisaatiot kiinnostavat.

Lähteet

Bloom, S. L. (2023). A Biocratic Paradigm: Exploring the Complexity of Trauma-Informed Leadership and Creating PresenceTM. Behav. Sci. 2023, 13,355. https://doi.org/10.3390/ bs13050355

Wilenius, M. (2015). Tulevaisuuskirja. Metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen. Otava.

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan turvallisen ja inhimillisen työkulttuurin tukemiseen ja kehittämiseen asiakkaan  yksilöllisistä lähtökohdista. Päivi toimii myös Iloa ja toivoa -verkostossa kouluttajana. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi(at)ihminenihmiselle.com

Jari Hakanen

Uudessa työelämässä johtajuus on yhteisöllistä ja kannattelevaa

/in , /by

Johtajuus ja esimiestyö

JOHTAJUUS. Jotta ihmiset organisaatioissa voivat kokea olonsa turvalliseksi, perinteisten autoritääristen, väkivaltaisten ja ihmisiä ylikirjoittavien valtahierarkioiden tulee muuttua eettisesti kestävämmälle ja inhimillisyyden huomioivalle perustalle. Tämä muutos on jo käynnissä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi johtamiseen liittyvän valtamotiivin ja johtamisasenteen muutosta kohti aitoa halukkuutta kannatella, auttaa ja palvella henkilöstön kanssa, vastavuoroisessa suhteessa ja samalla tasolla. Uudessa työelämässä johtajuus laskeutuu työyhteisöön jokaisen työntekijän voimavaraksi ja toimintatavaksi.

Auttamisen ja palvelemisen motivaatio johtamiskontekstissa on huomioitu erityisen hyvin palvelevan, myötätunnon ja myötäinnon johtamismallissa, joka pohjautuu työn vaatimusten ja voimavarojen (TV-TV) suhdetta korostavaan työstressi- ja työmotivaatiomallinnukseen. Malli korostaa johtajuudessa työntekijöiden voimaantumista tarkoituksena itsearvostuksen ja ammatillisen pystyvyyden vahvistaminen. Lisäksi johtajuusominaisuuksina korostuvat kannatteleva orientaatio, vastuun antaminen, suunnan näyttäminen, rohkeus, myötätunto ja oikeudenmukaisuus. Mallin auttamisominaisuuksina korostuvat keskinäisen turvan luominen, aitous, nöyryys, arvostavat vuorovaikutuskäytännöt, onnistumisista yhdessä iloitseminen, kunnian jakaminen sekä anteeksianto ja ihmisten hyväksyminen. (van Dierendonck 2011; Hakanen, Kuusela & Pessi 2017, 291.)

Jari HakanenKuvio. Palvelevan johtajuuden viitekehys (mukaellen Schaufeli & Bakker 2004; Hakanen & Rood 2010; Hakanen, Kuusela & Pessi 2017, 287–288; Kousa 2023, 227–228)

Elämme palveluyhteiskunnassa, jossa palvelumotivaation ylläpitäminen ja vahvistaminen kuuluu kaikille. Tämä mahdollistuu, kun johtajuuden annetaan laskeutua työyhteisöissä kaikkien työntekijöiden toimintatavaksi. Tutkimukset vahvistavat, että erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla asiakkaat tulevat parhaiten palvelluiksi ja työn tavoitteet saavutetuiksi, jopa ylitetyiksi silloin, kun jokaisella työntekijällä on valtuudet vastuullisesti ja itseohjautuvasti kuljettaa organisaatiota kohti yhteistä päämäärää.

Uuden työelämän johtajuus on yhteisöllisyydestä ja inhimillisyydestä ammentava voimavara, joka meissä kaikissa on ja joka kannattelee meitä, kun annamme tämän potentiaalin vapautua työelämässä. (Schaufeli & Bakker 2004; Hakanen & Rood 2010; Liewendahl 2014; Hakanen, Kuusela & Pessi 2017, 287-288.)

Kirjoitus on alun perin julkaistu teoksessa Sarvela, K., & Liimatainen, T. (2023). Kuka pelkää hammaslääkäriä. Haavoitettujen kokemukset terveydenhuollossa. Basam Books. 227–228.

 

Lähteet

Van Dierendonck, D. (2011). Servant leadership: A review and synthesis. Journal of Management 37, 1228–1261.

Hakanen, J., Kuusela, S., & Pessi, A.B. (2017). Myötätuntoinen johtaminen. Teoksessa Pessi, A.B., Martela, F., Paakkanen, M. (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Helsinki: PS-kustannus, 281–303.

Hakanen, J.J., & Roodt, G. (2010). Using the job demands-resources model to predict en- gagement: Analyzing a conceptual model. Teoksessa A.B. Bakker & M.P. Leiter (toim.), Work engagement: A handbook of essential theory and research. New York: Psychology Press, 85–101.

Kousa, P. (2023). Uudessa työelämässä johtajuus on yhteisöllistä ja kannattelevaa. Teoksessa Sarvela, K., & Liimatainen, T. (2023). Kuka pelkää hammaslääkäriä. Haavoitettujen kokemukset terveydenhuollossa. Basam Books. 227–228.

Liewendahl, H. (2014). What motivates employees to live up to value promises. Väitöskirja. Hanken School of Economics. Helsinki: Edita Prima Ltd.

Schaufeli, W.B., & Bakker, A.B. (2004). Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement. Journal of Organizational Behaviour 25, 293–315.

 

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan turvallisen ja inhimillisen työkulttuurin tukemiseen ja kehittämiseen asiakkaan  yksilöllisistä lähtökohdista. Päivi toimii myös Iloa ja toivoa -verkostossa kouluttajana. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi(at)ihminenihmiselle.com

Empatian 10 hyötyä työssä

Empatian 10 hyötyä työssä

/in , , /by

Empatian 10 hyötyä työssä

Osallistuin eilen Sitomon järjestämään webinaariin Empatian 10 hyötyä työssä ja kirjoitan webinaarin pääkohdista nyt tuoreeltaan. Webinaarissa vieraili Helsingin Yliopiston empatiatutkija Miia Paakkanen, joka kertoi empatiaan liittyvistä kyvykkyyksistä ja siitä, mitä tutkittuja hyötyjä empatia mahdollistaa työelämässä.

Kirjoitin aikaisemmin Eettinen osaaminen edellyttää myötätuntokykyä empatiasta ja myötätunnosta viittaamalla kirjoituksessani Helsingin Yliopiston laajaan CoPassion -myötätuntotutkimukseen ja sen tuloksiin. Tutkimuksen pohjalta kirjoitetussa kirjassa Myötätunnon mullistava voima (2017) tutkijat Pessi ja Martela selvittävät empatian ja myötätunnon eroja siten, että siinä missä molempiin liittyy tietoisuus ja tunneyhteys, myötätunto on näiden lisäksi myös konkreettista toimintaa toisen hyväksi ja auttamiseksi.

Mitä empatialla tarkoitetaan

Paakkanen on tutkinut empatiaa ja myötätuntoa vuodesta 2014. Hänen mukaansa molemmat ovat opittavissa olevia taitoja – kyvykkyyksiä, joista myös työelämä hyötyy monin eri tavoin. Empatiassa voidaan erottaa ainakin kolme erilaista kyvykkyyttä, joita ovat kognitiivinen, affektiivinen sekä myötätuntokyvykkyys.

Empatia on taitoa erottaa oma tahto toisen ihmisen tarpeesta ja valita toimintatapa, joka huomio toisen ihmisen lähtökohdat. Empaattinen ihminen ymmärtää, että toisen maailma on yhtä todellinen kuin hänen oma maailmansa, vaikka se on erilainen. (Paakkanen 2022.)

Kognitiivisella empatialla viitataan ajattelun taitoihin, affektiivisella empatialla tunnetaitoihin ja myötätuntotaidoilla ystävällisiin hyvän tahdon tekoihin, jotka edistävät omaa ja toisen onnistumista ja hyvinvointia. Ihmisellä on kyky aistia, kuka haluaa minulle hyvää. Hyvän tahtominen herättää luottamusta, synnyttää lämpöä ja turvaa.

Empatiaa hyödyntävät työpaikat ovat psykologisesti turvallisia, joissa virheitä ei tarvitse pelätä, joissa ihmistenvälinen toiminta ei tuota häpeää eikä pelkoa kasvojenmenetyksestä vaan joissa kokemuksista opitaan sallivuuden ja hyväksynnän ilmapiirissä. Paljon yhtymäkohtia aiemmin kuvaamaani palvelun strategiseen arvoketjuun, jonka keskeisenä menestystekijänä nähdään sisäisten henkilösuhteiden laatu.

Empatian 10 hyötyä työssä

Paakkanen listaa empatian hyötyjä työn kannalta. Ajattelen hyötyjen olevan systeeminen kokonaisuus eli kaikki osat ovat kytköksissä toisiinsa, vaikuttavat yhdessä ja synnyttävät lopulta kokonaisuuden, jonka turvin toimimme.

  1. Taloudellinen kannattavuus
  2. Hyvinvointi
  3. Muutoskyvykkyys
  4. Yhteistyö
  5. Asiakaspalvelu
  6. Innovatiivisuus
  7. Oppiminen
  8. Työn imu
  9. Sitoutuminen
  10. Työn merkityksellisyys

Empatia- ja myötätuntokyvykkyyttä voidaan myös mitata esimerkiksi kuvantamalla aivojen toimintaa, jolloin voidaan havaita eri aivoalueiden aktivoituminen ajatusten ja tunteiden synnyttämässä kehollisessa kokonaisuudessa. Ihmisen aivoissa olevat peilisolut reagoivat esimerkiksi toiseen ihmiseen, hänen ystävällisyyteen ja hyväntahtoisuuteen aktivoiden mielihyväjärjestelmää. Samalla tavoin reagoimme epäystävällisyyteen.

Miia Paakkanen on kirjoittanut empatiasta työn viitekehyksessä tietokirjan Empatian voima työssä. Kirjan keskeinen sanoma on, että empatiataitoja voi oppia. Lisäksi kirjassa käsitellään empatian yhteyksiä onnistumiseen ja hyvinvointiin.

Tutustu myös aikaisempiin tutkittuun tietoon peilautuviin työelämäkirjoituksiin Ihminen ihmiselle -blogissani.

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan turvallisen työkulttuurin tukemiseen ja inhimillisen kyvykkyyden valmentamiseen asiakasyritysten strategisista lähtökohdista. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi(a)ihminenihmiselle.com

Lähteet

CoPassion. (2022a). Myötätunnon mullistava voima. Helsingin Yliopiston verkkosivu. https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/the-revolutionary-power-of-compassion-copassion

CoPassion. (2022b). CoPassion – Myötätunto työelämässä. Verkkosivu. https://copassion.fi/

Paakkanen, M. (2022). Myötätunto ehkäisee uupumusta kuudella tavalla. Artikkeli Telma-verkkolehdessä. https://telma-lehti.fi/myotatunto-ehkaisee-uupumusta-kuudella-tavalla

Pessi, A. B., & Martela, F. (2017) Myötätuntoista ihmistä ja työelämää etsimässä. Teoksessa Pessi, A. B., Martela, F., & Paakkanen, M. (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä, PK-kustannus, s. 12-34.

Sitomo. (2022). Empatian 10 hyötyä työssä. Webinaari 18.11.2022.

STT Info. (2022.) Myötätuntoon panostaminen lisää sitoutumista työhön ja työnantajaan. Helsingin Yliopiston verkkoartikkeli 11.1.2016. https://www.sttinfo.fi/tiedote/myotatuntoon-panostaminen-lisaa-sitoutumista-tyohon-ja-tyonantajaan?publisherId=3747&releaseId=39180084

Trigger

Koulukiusaaminen ja aikuisiän sosiaalinen jännittäminen – Asiakas kertoo

/in , /by

Koulukiusaaminen. Tiimipalaveri alkamassa. Jännittää työkavereiden seurassa, sosiaalisissa tilanteissa, esiintyessä. ”Tietyt ihmiset ja sosiaaliset tilanteet töissä saa mut jännittämään. Pelkään, että epäonnistun, että mulle naureskellaan ja että mua pilkataan. Musta tuntuu, ettei mua hyväksytä. En ole riittävä enkä osaa mitään. Alan tarkkailla itseäni, että varmasti suoriutuisin riittävällä tavalla. Jännitys lisääntyy. Joskus tuntuu, että saan paniikkikohtauksen. Haluan paeta. Koen, että olen huono.” Näin juuri työelämänsä aloittanut nuori asiakas kertoo työnohjauksessa.

Tätä kirjoitusta taustoittaa alakouluaikana tapahtunut ja pidempään jatkuneet kiusaamiskokemukset sekä näiden seurauksena opittu sosiaalinen jännittäminen.

Omalla oppimishistorialla työelämään

Lapsuuden, nuoruuden ja elämänhistorian aikana koetut haitalliset kokemukset oirehtivat monin eri tavoin ihmisten nykypäivässä aiheuttaen työpahoinvointia ja uupumusta. Tutkimusten mukaan jo äidin vatsassa olevan syntymättömän vauvan hermosto reagoi äidin masun ulkopuolelta tuleviin aistiärsykkeisiin. Tunnereagoinnin, niin pelon ja ahdistuksen kuin ilon ja tyytyväisyyden siemenet on kylvetty ihmiseen jo ennen syntymää. Kyse on aistimusjärjestelmille tarjolla olevista ärsykkeistä ja niihin reagoinnista. Hermosolut oppivat. Nuoren siirtyessä työelämään, hänellä onkin mukanaan jo massiivinen oppimis- eli kokemushistoria, jonka turvin suunnistaa työelämässä. (Marjanen 2009; Sajaniemi, Suhonen, Nislin & Mäkelä 2015.)

Kun menneisyys herää eloon sosiaalisissa tilanteissa

Asiakas kuvaa jännittävänsä ihmisten seurassa. Työssä tämä näyttäytyy ennakoivana toimintana ennen palavereja. Jännitys ja epävarmuus herää tiettyjen ihmisten seurassa, ja oma suoriutuminen alkaa hermostuttamaan. Esiintymistilanteet ja samalla niihin liittyvät omat odotukset jännittävät erityisesti. Asiakas kuvaa reagoivansa hyvin samansuuntaisesti työelämän sosiaalisiin tilanteisiin kuin ollessaan koulun alaluokilla, jolloin tuttu "kaveriporukka" vähätteli, arvosteli, naureskeli ja mitätöi mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Tämä sai valpastumaan ja huolestumaan sekä tuntemaan olon epävarmaksi kaveriporukoissa. Huoli sai aikaan myös pahan mielen ja jatkuvan pelon joutua naurunalaiseksi, väheksytyksi, aliarvioiduksi ja kritiikin kohteeksi. En riitä, en osaa mitään ja olen huono. Entä nyt työssä? Enhän edes tunne näitä ihmisiä!

Kiusaamisen kanssa eläminen ja selviäminen päivästä toiseen on lapselle rankkaa kokopäivätyötä. Riittämättömyyden tunteiden herääminen aikuisena voi yllättää ja saada ihmisen yrittämään ja suorittamaan lisää, ponnistelemaan, jotta ympäristö vastaisi omiin hyväksynnän ja arvostuksen tarpeisiin.

Oirehdinta on yleistä sosiaalisissa tilanteissa ja se vaikeuttaa tai estää aidon yhteyden muihin ihmisiin saaden samalla meidät tuntemaan epämukavuutta, ahdistusta ja jopa kauhua. Etenkin pitkittyessään kiusaamiskokemukset voivat traumatisoida, vaikuttaa ihmisen minäkuvaan kielteisesti ja saada uskomaan, että itsessä on jotain vikaa. Käytännössä oma kokemus syntyy silmänräpäyksessä ja automaattisesti vaikkapa, kun astumme huoneeseen, jossa on muita ihmisiä. Kun reagoimme tavalla, joka ei vastaa käsillä olevaa tilannekuvaa, puhutaan triggeröitymisestä.

Triggeröityminen

Triggeriksi kutsutaan ärsykettä, joka laukaisee hermoston normaalit eloonjäämiskamppailua palvelevat puolustusreaktiot ”pakene", "taistele”, ”lamaannu" tai "miellytä". Triggerinä voi toimia mikä tahansa oman reagoinnin laukaiseva ärsyke, jokin arkinen tapahtuma, asia tai toinen ihminen, joka muistuttaa jostain aikaisemmasta tilanteesta. Tuntuu kuin eläisimme vanhan tapahtuman uudestaan, vaikka emme tunnistaisikaan kytkentää omaan menneisyyteen.

Oirehtiminen voi näyttäytyä myöhemmällä iällä erityisesti vaikeutena säädellä omaa vireystilaa. Ihmisen hermosto reagoi uhkiin tyypillisesti yli- tai alivireydellä. Vireystilaan liittyy tunteita, kehoaistimuksia, mielikuvia ja ajatuksia. Triggeröitymisen seurauksena syntyvä kokemus voi lukita rationaalista ajattelua säätelevän aivojen osan haastavan tunnekokemuksen ottaessa vallan ja estäessä rationaalisen, käsillä olevan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisen tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen.

Toipuminen on mahdollista

Työelämän vuorovaikutussuhteet ja niiden seurauksena syntyvä tunne- ja psykologinen kuormitus aiheuttavat työntekijöille  monenlaisia työkykyyn liittyviä haittoja. Sosiaalinen jännittäminen on elämänhistorian aikana opittua ja siitä voidaan toipua olipa sen alkuperä mikä tahansa. Turvalliset ja sisäistä vakautta synnyttävät työympäristöt ovat kriittisen tärkeitä aikuisten oppimisympäristöjä, joista jokaisella työelämätoimijalla on mahdollisuus ammentaa mielekkyyttä ja motivaatiota osana omaa työelämäkokemusta ja henkilökohtaista hyvinvointia.

Tutustu myös muihin kirjoituksiin Ihminen ihmiselle -blogissani. Valitse sinua kiinnostava kategoria vasemmalta tai sinua kiinnostava aihe avainsanoista.

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan työkulttuurin tukemiseen ja inhimillisen kyvykkyyden valmentamiseen asiakasyritysten strategisista lähtökohdista. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi(a)ihminenihmiselle.com

Lähteet

Fisher, J. (2021). Transforming The Living Legacy of Trauma. A Workbook for Survivors and Therapist. PESI Publishing Media.

Kolk van der, B. (2014). Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Helsinki: Viisas elämä.

Maanmieli, K. & Sarvela, K. (2022). Yhteinen mieli. Traumatietoutta mielenterveystyöhön. Helsinki: Basam Books.

Marjanen, K. (2009). The Belly-Button Chord. Connection of Pre- and Postnatal Music Education. Väitöskirja. Jyväskylän Yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3769-0

Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M. & Mäkelä, J. E. (2015). Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. PS-kustannus.

Trauma

Asiakas kysyy – Mistä tietää, että kyseessä on trauma?

/in , /by

Trauma. Traumat yhdistyvät ihmisen mielessä tyypillisesti suuriin, koskettaviin ja pysähdyttäviin elämäntapahtumiin kuten tsunamit ja muut luonnonkatastrofit, sota tai väkivalta. Trauma voi kuitenkin syntyä myös hyvin pieneltä tuntuvissa arkipäiväisissä tilanteissa, kun ihminen kokee uhkaa, pelkoa, avuttomuutta tai turvattomuutta. Kyse on tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyvästä ilmiöstä, joka saa alkunsa, kun ihmisen vaistonvaraiset, puolustukselliset sisäiset tilat aktivoituvat.

Mikä trauma on?

Ihmisen vaistonvaraiset motivaatiojärjestelmät aktivoituvat kokiessamme pelkoa, avuttomuutta tai turvattomuutta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja moraalinen ulottuvuus). Traumakokemus ylittää autonomisen hermoston kantokyvyn toistuessaan ja pitkittyessään sekä johtaa sen epävakauteen. Tapa käsitellä asioita, kokemuksia ja muistoja muuttuu. Kyse on kehossa olevasta näkymättömästä jäljestä, jolla reagoimme vaikeisiin tunteisiin, tuskaan, kauhuun ja pelkoihin (van der Kolk 2014; Maanmieli & Sarvela 2022, 46–48).

”Trauma on tulosta tapahtumasta, tapahtumien sarjasta tai olosuhteista,

jotka koetaan sietokyvyn ylittävinä ja

 joista selviytymiseen sen hetkiset voimavarat ja keinot eivät riitä.”

(Samsha 2014; Kuvajainen 2021.)

 

Trauma voi vaarantaa ihmisen terveyden stressireaktion pitkittyessä. Traumaattiset kokemukset koetaan vaikeina tai raskaina tunnetasolla, sillä ne saavat meidät samaistumaan omaan kokemukseen siten, että tilanteeseen nähden tarkoituksenmukainen toiminta ja käyttäytyminen estyy. Kyse on oman ”sietokyvyn” ylittävästä tunnekokemuksesta, joka ei integroidu sen hetkiseen kokemusmaailmaan ja saa meidät samaistumaan nykyhetkessä elämänhistoriaamme sisältyvään vastaavanlaiseen vaikeana tai raskaana kokemaamme tilanteeseen.

Miten trauma kehittyy?

Ihminen puhuu stressistä viitaten henkilökohtaiseen kuormittumisen kokemukseen tai kuormittavaan tilanteeseen. Traumassa on myös kyse stressihäiriöstä (PTSD – Post Traumatic Stress Disorder), joka vaikeuttaa mahdollisuuksia kokea oloa levolliseksi ja tyyneksi. PTSD-oireet saavat ihmisen elämään uudelleen vaikeina koettuja tapahtumia saaden aikaan välttämiskäyttäytymistä sekä taipumuksen jatkuvasti skannata uhkatekijöitä. Tämä on rankkaa. Dissosiatiivinen traumaperäinen stressihäiriö lamaannuttaa, saa tunteet turtumaan sekä oman persoonallisuuden, identiteetin, oman kehon tai ympäristön tuntumaan muuttuneelta, epätodelliselta tai niin, että ne eivät tunnu entisen kaltaisilta. (Kuvio 1.) (Schwartz 2021.)

TraumaKuvio 1. Trauman kehittymisen systeeminen kokonaisuus (Schwartz 2021)

Trauma saa aikaan epätervettä sopeutumista

Ihminen pyrkii selviytymään vaikeista tunnekokemuksista monin eri keinoin ja usein onnistuukin siinä. Traumaattisiin kokemuksiin liittyvät selviytymisyritykset rakentuvat tyypillisesti epäterveiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä uhkaavien selviytymiskeinojen ympärille. Alla esimerkkejä selviytymiskeinoista (Schwartz 2021; Ogden & Fisher 2015; Maanmieli & Sarvela 2022, 50):

  • tarve ”lukea” muita ihmisiä ja luoda tällä perusteella tulkintoja muiden tarkoitusperistä ja herkkyys uskoa omiin tulkintoihin ikäänkuin "tosiasioina"
  • muiden tarpeiden tai käyttäytymisen ennakoiva ”tietäminen”
  • muiden miellyttäminen
  • erilaiset riippuvuudet eli addiktiot
  • lapsen tarve jatkuvasti rauhoittaa tai lohduttaa huoltajaa tai aikuisia
  • alistuva käytös
  • oman itsen ja omien sisäisten osien torjunta tai kieltäminen
  • tarve vältellä tilanteita tai ihmisiä omien tulkintojen perusteella
  • itsensä etäännyttäminen todellisuudesta eli dissosioituminen
  • unihäiriöt
  • herkkyys loukkaantua, raivostua tai paeta tilanteista
  • syömishäiriöt
  • oman kehon vahingoittaminen

Traumat ovat systeemisiä monikerroksellisia inhimillisyyteen liittyviä ilmiöitä. Ne ovat samanaikaisesti henkilökohtaisia, yhteisöllisiä ja kulttuurisia. Ne voivat koskettaa jopa isoja maanosia ja kansakuntia. Traumat ovat luonnollisesti läsnä kaikkialla, missä on ihmisiä ja ne voivat olla laadultaan hyvin erilaisia. Kyse on itsemme ja ympäristön vastavuoroisesta prosessista, joka ei koskaan sammu. Olemme alati kytkeytyneitä näkyvästi ja näkymättömästi toisiimme ja tätä kautta alttiina uusille kokemuksille.

Tutustu myös aikaisempiin kirjoituksiin Ihminen ihmiselle -blogissani. Löydät traumoja käsittelevät kirjoitukset kategoriasta traumatietoisuus.

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan työkulttuurin tukemiseen ja inhimillisen kyvykkyyden valmentamiseen asiakasyritysten strategisista lähtökohdista. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi(a)ihminenihmiselle.com

Lähteet

Bloom, S. & Farragher, B. (2013). Restoring Sanctuarity. A New Operating System for Trauma-informed Systems of Care. New York, Oxford University Press, New York.

Iloa ja toivoa. (2022). Traumatietoisuutta edistäviä koulutuksia tarjoava verkosto. Verkkosivu. https://www.iloajatoivoa.fi/

Kolk van der, B. (2014). Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Helsinki: Viisas elämä.

Kuvajainen, M. (2021). Traumainformoitu lähestymistapa sosiaali-, terveys- ja sivistysalalla. Youtube-video. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=LBE-qKhK7Os

Maanmieli, K. & Sarvela, K. (2022). Yhteinen mieli. Traumatietoutta mielenterveystyöhön. Helsinki: Basam Books.

SAMSHA. (2014). SAMHSA’s Concept of Trauma and Guidance for a Trauma-Informed Approach.  https://ncsacw.samhsa.gov/userfiles/files/SAMHSA_Trauma.pdf

Schwartz, A. (2021). Complex Trauma Certification Training – A Strength-Based Approach for Treating Complex PTSD 11(2020).

 

 

Johtaja työmotivaatio

Johtaja – Onko työmotivaatiosi kunnossa?

/2 Comments/in , /by

Johtaja -käsitteellä viitataan ammattirooliin ja ”johtamisessa tuijotetaan lähes aina johtajaa, vaikka katse pitäisi kohdistaa seuraajiin eli heihin, joita johdetaan. Vasta seuraajuus paljastaa, kuinka johtaminen on onnistunut. Fiksut organisaatiot kulkevat avoimuuden ja dialogisten käytäntöjen suuntaan. Katse on seuraajissa, ei johtajissa”, sanoo johtajuudesta väitellyt Eeva Kiiskinen Uusi Kaiku-lehdessä.

Esimiesvalmennuksissa kysytään usein ”mikä johtamisessa muuttuu? ” ja ”mistä muutos pitäisi aloittaa?” Siitä huolimatta, että suuntaisimme katseen mielellään itsemme ulkopuolelle ja ihmisiin ympärillämme, yhteinen pohdinnat työyhteisöissä päätyvät ennemmin tai myöhemmin samaan toteamukseen ”okei, muutos liittyy siis minuun itseeni ja toimintatapoihini – minun tapaani ajatella, suhtautua, toimia.”

”JOHTAMINEN ON ONNISTUMISEN EDELLYTYSTEN LUOMISTA!” – Fredmunk Malik

Uuden työelämän johtajuuden motiivit

Nykyisin johtamiseen ja esimiestoimintaan liittyvissä työtehtävissä ja tavoitteissa korostuvat henkilöstön voimavaroista ja työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä työssä onnistumisen mahdollistaminen. Johtajuuden valtamotiivina toimiikin ennen kaikkea halu auttaa muita ja mahdollistaa muiden onnistuminen. Lisäksi keskeistä on kyky luoda psykologista turvallisuutta, luottamusta ja arvostusta työyhteisössä. Kyky herättää työntekijöissä hyvää fiilistä ja myönteisiä tunteita lisää tutkitusti työyhteisön hyvinvointia, psyykkisiä resursseja ja innovatiivisuutta. Käytännössä se, että johtaja tai esimies osoittaa olevansa kiinnostunut jokaisesta työntekijästä yksilöllisesti, näkyy työyhteisössä avoimuutena, työnilona ja sosiaalisen kyvykkyyden hyödyntämisenä. (Fischer 2014.)

Nykyjohtajien harteille on 2000-luvulla yritetty asetella monenlaisia viittoja sekä pyritty määritelemään hyvän johtamisen kriteerejä puolelta jos toiselta. Johtamisen tarpeet nousevat työyhteisöstä ja johtaminen on melko lailla tilannesidonnaista ihmistenvälistä toimintaa, jossa keskeisessä roolissa toimivat johtajan ihmissuhdetaidot ja sosiaalinen kyvykkyys.

Palveleva, myötätuntoinen ja myötäinnostava johtaminen

Palveleminen käsitteenä ei ole perinteisesti oikein istunut suomalaiseen työkulttuuriin, jossa on korostunut ennemminkin autoritäärisyys sekä määräys- ja käskyttämisvalta. Ilmiönä palveleva johtaminen syntyi 90-luvun alussa Robert Greenleafin toimesta hänen nostettua työelämäkeskusteluun johtajuuden motiivit. Greenleaf korosti palvelevaa johtajuutta, jonka keskeisenä toimintaa ohjaavana motiivina toimi halukkuus toimia johdettavien eli seuraajien palvelijana ja edistää näin heidän hyvinvointia ja kukoistusta. Greenleafin mielestä paras indikaatio ja toisaalta vaikeimmin hallittava asia palvelevassa johtajuudessa on se, miten johtajuus vaikuttaa ihmisiin. Tuleeko heistä terveempiä, viisaampia, vapaampia ja itsenäisempiä ihmisiä ja muuttuuko heidän oma motivaatio palvelevaan suuntaan (Pessi, Martela, Paakkanen 2017). Palvelevan johtajuuden keskeiset johtajan käyttäytymiseen liittyvät toimintatavat pohjautuvat aidolle kohtaamiselle, kuuntelemiselle, kuullun ymmärtämiselle ja työntekijän kaikenlaiselle tukemiselle ja auttamiselle (Hakanen, Kuusela, Pessi 2017).

”Valtamotivaatio palvelevassa johtamisessa on nimenomaan motivaatiota vallankäyttöön toisten auttamiseksi!” – van Dierendonck 2011

CoPassion -tutkimushankkeen tiimoilta syntyneessä kirjassa Myötätunnon mullistava voima esitellään palvelevan johtamisen, myötätunnon ja myötäinnon malli, jossa johtajuuteen liitetyt eri tilannesidonnaiset käyttäytymisodotukset voisi rinnastaa jopa vaativan ihmissuhdetyön kaltaista sosiaalista ja kohtaamisosaamista edellyttäväksi työksi. Mallin taustalla vaikuttaa Työterveyslaitoksen (Jari Hakanen tiimeineen) työn tarjoamiin voimavaroihin ja työn vaativuuden suhteeseen liittyvä stressi- ja voimavaramallinnus (TV-TV). (kuvio1.)

Palveleva johtaja johtajuus
Kuvio 1. Palvelevan johtamisen, myötätunnon ja myötäinnon malli (Pessi, Martela, Paakkanen 2017, 287)

Mallin Johtaja -ulottuvuutta kuvastavat seuraavat käytännön tehtävät:

  • työntekijöiden voimaannuttaminen antamalla tilaa ja vapautta sekä rohkaisu näiden käyttöön kehittymisen ja aloitteellisuuden vahvistamiseksi
  • työntekijöiden vastuiden selkiyttäminen osana luottamuksen rakentumista kannustamalla, mahdollistamalla riittävä työssä tarvittava itsenäisyys sekä antamalla myönteistä palautetta onnistumisista
  • suunnannäyttäjänä toimiminen pitkällä aikavälillä ja yhteiskunnallisesti kestävien ja eettisten tavoitteiden ja tarkoituksen esille nostaminen

Mallin Palvelija -ulottuvuutta kuvastavat seuraavat tehtävät:

  • luottamuksen synnyttämisessä tarvittava inhimillinen aitous ja autenttisuus
  • nöyryys
  • kunnian ja arvostuksen osoittaminen työntekijöille
  • ihmisten hyväksyminen, kyky antaa anteeksi ja olla kantamatta kaunaa

Vallan kahvassa olevan työntekijän henkilökohtainen arvomaailma, kokonaisvaltainen ja inhimillinen ihmiskuva toimii hyvänä tukena uuden ajan johtajuuden työkentällä.

Johtajuuden kehittäminen edellyttää itsetutkiskelua ja myötätuntokyvykkyyttä

Johtaminen on toimintaa, jossa luodaan organisaatiokulttuuria ihmisiä kohtaamalla. Johtaja on roolimalli, joka mallintaa toivottua käyttäytymistä ja normeja organisaatiossa. Hakanen, Kuusela ja Pessi  (Pessi, Martela, Paakkanen (2017, 292) kertovat mielenkiintoisesta kiinalaisilla huippujohtajilla toteutusta tutkimuksesta, jossa tutkittiin myötätuntoisen johtamisen edellytyksenä omaa henkilökohtaista ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. Yritysjohtajat kertoivat harjoittelevansa omaa myötätuntokyvykkyyttään erityisesti seuraavilla tavoilla:

  1. analysoimalla ja reflektoimalla omaa toimintaa
  2. suhtautumalla tulevaisuuteen myönteisesti
  3. kehittämällä omia sosiaalisia taitoja
  4. ilmaisemalla omia tunteita asiaan kuuluvalla tavalla

Johtaminen on sisäinen työ! – Sherrie Campbell

Myös Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila korostaa johtajan kykyä itsereflektioon kehittymisen ja oppimisen lähtökohtana (Ilkka 26.4.2018). Itsetutkiskelun lisäksi ja tukena aivan jokainen tarvitsee kehittyäkseen palautetta muilta. Työpäivän aikana käymämme arkikeskustelu, kohtaamiset ja muiden suhtautuminen sisältää arvokasta palautetta, jos vain pysähdymme kuulemaan.

Oman sisäisen dialogin käynnistäminen voi alkaa esimerkiksi seuraavien kysymysten pohdinnalla: Koenko, että muiden auttaminen on minulle tärkeää? Miten muiden auttaminen ilmenee omassa toiminnassani? Haluanko oikeasti auttaa muita?

Eivät pelkästään esimiehet ja johtajat vaan aivan jokainen työyhteisössä toimiva kantaa mukanaan sisäistä johtajuutta potentiaalina, jonka eri muodot heijastuvat tavallisissa arkityötilanteissa kohtaamisten ja kanssakäymisen välityksellä. Johtajuus on rantautumassa koko työyhteisön ominaisuudeksi.

Lue myös Ilkka-lehden artikkeli palvelevasta johtamisesta täältä

Sinua saattaa myös kiinnostaa blogi myötävaikutteisesta palvelujohtamisesta Palvelujohtamisen uudet käytännöt – MPJ

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii henkilöstökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue www.ihminenihmiselle.com. Hän on erikoistunut tietoisuus- ja läsnäolopohjaisiin kognitiivisiin työotteisiin sekä inhimillisen potentiaalin valmentamiseen dialogin ja systeemisen ymmärryksen keinoin. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi@ihminenihmiselle.com

Lähteet

Fischer, M. & Vainio, S. 2014. Potkua palvelubusinekseen – asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum.
Fischer M. 2014. Positiivisesti poikkeava vuorovaikutus, verkkosivu 24.10.2014. https://viestijat.fi/positiivisesti-poikkeava-vuorovaikutus/
Pessi A. B., Martela F., Paakkanen M. 2017. Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus: Jyväskylä.
Virolainen I. 2017. Tietoinen johtaminen. Viisas Elämä.
Artikkeli ”Palveleva johtaja auttaa muita onnistumaan”. Ilkka -lehti 26.4.2018. Saatavissa: https://www.ilkka.fi/erikoissivut/palveleva-johtaja-auttaa-muita-onnistumaan-1.2594352
Artikkeli ”Seuraajat paljastavat johtamisen laadun”. Uusi kaiku -lehti. Valtion työelämän kehittämisen kohtauspaikka. [viitattu 29.8.2018] Saatavissa: http://uusikaiku.valtiokonttori.fi/seuraajat-paljastavat-johtamisen-laadun/

Myötävaikutteinen palvelujohtaminen

Palvelujohtaminen ja inhimillinen palvelulogiikka

/1 Comment/in , , /by

Palvelujohtaminen tarkoittaa tänä päivänä myötävaikuttavia palvelukäytäntöjä, jotka ammentavat logiikkansa inhimillisyydestä. Inhimilliseen palvelulogiikkaan (Human Service Logic) pohjautuvat käytännöt vastaavat nykypäivän palvelujohtamisen tarpeisiin paremmin kuin hyvin. KTT Helena Liewendahl on palvelumotivaatiota käsittelevässä väitöstutkimuksessaan (Hanken, 2014) mallintanut inhimilliseen palvelulogiikkaan (Human Service Logic) pohjautuvan Myötävaikutteisen palvelujohtamisen – MPJ käytäntöjä. MPJ:ssä johtaminen ymmärretään työn käytäntöjä toteuttavan henkilöstön ydintehtävänä ja myötävaikutteisella viitataan itseohjautuvaan palvelutapahtuman johtamiseen sekä henkilöstön mahdollisuuteen osallistua yrityksen palvelulupausten määrittelyyn ja muotoiluun.

Liewendahl on tarkastellut asiakaspalvelutapahtumaa palvelutyötä tekevän henkilöstön työmotivaation kannalta. Asiakaspalvelutyö on tunnetyötä ja motivaatiolla palvella on vahvat kytkennät asiakaspalvelukohtaamisten onnistumiseen, asiakastyytyväisyyteen, asiakasuskollisuuteen aina yrityksen kannattavuuteen saakka. Moottorina onnistuneessa asiakaspalvelussa toimii työssään innostunut ja motivoitunut henkilöstö.

Perinteisesti käsitteellä ”johtaminen” on viitattu enemmän tai vähemmän työntekijöiden toiminnan ohjaamiseen heidän itsensä ulkopuolelta. Useat työmotivaatiotutkimukset vahvistavat, että ihminen ei halua olla kenenkään objektimaisena ohjattavana vaan meillä on tarve vaikuttaa ja ohjata itse omaa toimintaamme sekä käyttää ja kehittää henkilökohtaista kyvykkyyttä mahdollisimman laajasti. Liiallinen ulkopuolelta ”puuttuminen” tai mikromanagerointi voivat häiritä hyvää työflow´ta. Ihmisiä ei tarvitse johtaa vaan ennemminkin osoittaa suuntaa sekä luoda jatkuvan uudistumisen mahdollistavat toimintapuitteet, joissa työyhteisöllä on mahdollisuus olla aktiivinen tekemisen subjekti, myötävaikuttaa ja inspiroitua omasta työstä.

”Myötävaikutteinen palvelujohtaminen on dialoginen johtamismalli, jossa asiakaspalveluhenkilöstö johtaa asiakaskohtaamista työn käytäntöjen kautta hyödyntäen henkilökohtaista kyvykkyyttään ja osaamistaan myötävaikuttaen näin asiakastyytyväisyyden syntymiseen.”

Inhimillinen palvelulogiikka

Myötävaikutteinen palvelujohtaminen pohjautuu inhimilliseen palvelulogiikkaan (Human Service Logic – HSL). Se on uudenajan johtajuuden konsepti, jonka keskeisiä palveluhenkilöstön palvelumotivaatiota tukevia teemoja ovat

  • tilan antaminen osallistumiselle ja myötävaikuttamiselle
  • yhteisöllisyyden tukeminen
  • työn subjektiivisen merkityksellisyyden huomioiminen
  • keskinäinen rehellisyys ja jakaminen
  • myönteinen vuorovaikutus
  • autenttiset ja todellisuuteen pohjautuvat palvelulupaukset

Palvelun laadun on jo pitkään todettu olevan kriittinen kilpailutekijä, tuleehan Suomen BKT:sta jo lähes 70% palvelutoimialoilta. Liewendahl (2014) on tutkinut erityisesti henkilöstön työmotivaatiota suhteessa yrityksen palvelulupauksiin ja niiden täyttymiseen asiakaspalvelutilanteessa.

Yritykset tekevät lupauksia asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen. Kun avaamme minkä tahansa yrityksen verkkosivut voimme todeta niiden vilisevän mitä taidokkaammin markkinointisanakääntein annettuja lupauksia.

Palvelulupaus yhdistää asiakkaan tarpeen, odotukset ja saadun palvelun. Jotta henkilöstö voi tehdä parhaansa lupausten täyttämiseksi, sillä tulee olla valtuudet toimia. Onnistuneeseen palvelukohtaamiseen lupausten täyttymisen näkökulmasta Liewendahlin mukaan vaikuttavat

  • henkilöstön tietoisuus ja ymmärrys yrityksen antamien palvelulupausten sisällöstä
  • henkilöstön osaaminen, kyvykkyys ja halukkuus toimia asiakaspalvelutilanteessa lupausten mukaisesti
  • henkilöstön palvelumotivaatio ja myötävaikuttamismahdollisuudet työssä

Liewendahl kehitti väitöskirjatutkimuksensa yhteydessä henkilöstön palvelumotivaatiomittariston. Palvelupulssi-mittaristolla voidaan kartoittaa  henkilöstön palvelumotivaation nykytaso yksilöllisesti sekä kehittää henkilöstön motivaatiota lupausfoorumeilla MPJ-valmennuksen keinoin.

Lisätietoa MPJ-valmennuksista: Helena Liewendahl helena.liewendahl@hanken.fi tai Päivi Kousa paivi@ihminenihmiselle.com

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii henkilöstökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue www.ihminenihmiselle.com. Hän on erikoistunut tietoisuus- ja läsnäolopohjaisiin kognitiivisiin työotteisiin sekä inhimillisen potentiaalin valmentamiseen dialogin ja systeemisen ymmärryksen keinoin. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi@ihminenihmiselle.com

Lähteet

Liewendahl Helena. 2014. What motivates employees to live up to value promises. An Employee Discource. Väitöskirja. Publications of the Hanken School of Economics.

Hakanen Jari. 2009. Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja. Kohti laadukasta työelämää. Työsuojelurahasto.

Yle-uutiset. 16.5.2017. Nipottava ohjeistus ja tiukka valvonta aiheuttavat tehottomuutta työpaikalla. Verkkoartikkeli. https://yle.fi/uutiset/3-9609269

Työnohjaus
Yhteystiedot

Päivi Kousa
Puhelin: +358 45 182 9388

Internal Dialogue
y-17712303

Lähitapaamiset

Piispansilta 11,
Iso-Omenan kauppakeskus,
2. krs, Espoo

Ajanvaraus

Verkkokalenteri Vello

paivi@ihminenihmiselle.com

Linkit

LinkedIn
Facebook 

Instagram

Tietosuojaseloste