Tag Archive for: organisaatiokulttuuri

Neuroepätyypillisyys työelämässä

Neuroepätyypillisyys työelämässä

Neuroepätyypillisyys.

Ihmisen neurokirjo ja ymmärrys yksilölliseen erilaisuuteen sisältyvistä vahvuuksista on kiinnostanut työelämää jo pidempään. Lukuisat organisaatiot Suomessa ja Suomen ulkopuolella ovat luoneet strategioita ja ottaneet käyttöön henkilöstöohjelmia, joiden avulla neurokirjon erilaisuuteen liittyviä vahvuuksia ja erityiskyvykkyyksiä saataisiin näkyviin ja käyttöön entistä paremmin. Tämä on erityisen tärkeää paitsi eettisen kestävyyden näkökulmasta myös jotta jokaisen työntekijän erilaisuutta ja yksilöllisyyttä ymmärrettäisiin arvokkaana potentiaalina.

Neurokirjo, neurodiversiteetti ja neuroepätyypillisyys 

Tutkimuskirjallisuudessa tieteenalasta riippuen neurokirjolla viitataan aivojen ja hermoston toiminnan monimuotoisuuteen, kun taas neurodiversiteetti yhdistyy neurobiologisiin eroihin, jotka ovat luonnollinen ja arvokas osa ihmisyyden monimuotoisuutta. Neuroepätyypillisyyttä käsittelevissä tutkimuksissa mainitaan ominaisuuksien taustalla geneettinen perimä, aivojen erilainen rakenne ja näiden vaikutukset erilaiseen tapaan prosessoida tietoa. Neurokirjo ja neurodiversiteetti eivät käsitteinä ole toistensa synonyymejä, mutta arkikielessä niitä usein käytetään kuin ne olisivat. Kumpikin käsite kuitenkin osoittaa ihmisen hermoston ja aivojen toimintaan sekä näihin liittyviin yksilöllisiin ja toiminnallisiin eroihin (Dwyer, 2022; Xia ym., 2024).

Neurodiversiteettiä korostavassa näkökulmassa ihmisen neurologista monimuotoisuutta tarkastellaan ihmiselle luonteenomaisena vaihteluna, jolla nähdään yhteydet myös ihmisen toiminnanohjaukseen, itsesäätelyyn sekä ihmistenvälisen toiminnan ja käyttäytymisen yhdessäsäätelyyn (Doyle, 2020). Kun taas puhutaan neuroepätyypillisyydestä, viitataan erilaiseen tapaan kokea maailmaa, ilmaista itseä ja olla kanssakäymisessä muiden kanssa.

Työelämässä osana yhä monimuotoisemmaksi kehittyvää maailmaa, tarvitaan mahdollisimman laajaa ja monikirjoista ihmisyyttä ja sen mahdollistamaa kyvykkyyttä. Neurokirjoon liittyvä monimuotoisuus mukaan lukien sen epätyypilliset ilmenemismuodot tarjoaisi juuri tätä kyvykkyyspotentiaalia, jos sitä vaan osattaisi hyödyntää työelämässä, sillä se tarkoittaisi työorganisaatioiden kulttuurisen älykkyyden ja luovuuden laajentumista.

Neurodiversiteetti on strateginen asia

Mainitsin blogissani Hei ollaanks me normaaleja – Johdantoa neurodiversiteettiin työelämässä Microsoftin neurodiversiteettiohjelman Neurodiversity Hiring Programme esimerkkinä henkilöstöstrategisesta ohjelmasta, jonka tarkoituksena on saada rekrytoitua ja käyttöönotettua neurokirjoisuutta sekä siihen liittyvää erilaisuutta ja vahvuuksia mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti organisaatiossa. Myös SAP on ottanut vuonna 2013 käyttöön autismikirjoisille suunnatun ohjelman Autism at Work, joka on osa heidän Neuroinclusion at SAP -strategiaa. SAP:n ohjelmassa huomioidaan myös muu neuroepätyypillisyys (esim. ADHD, dysleksia). SAP Suomi mainitsee verkkosivullaan, että heillä on Pohjoismaissa myös monimuotoisuusverkosto “Pride@SAP Nordics”.

Neurodiversiteetin huomioiminen työelämässä ei ole ainoastaan tasa-arvokysymys vaan strateginen etu, joka voi tehdä organisaatioista innovatiivisempia sekä vahvistaa henkilöstön resilienssiä ja hyvinvointia osana työmonimuotoisia menestystarinoita (Austin & Pisano, 2017; Unicus, 2025).

Neuroepätyypillisyyteen liitettyjä vahvuuksia

Neuroepätyypillisyys voi tuoda työelämään merkittäviä etuja, jos tähän liittyviä vahvuuksia tunnistetaan ja otetaan käyttöön työelämässä. Käytännössä kyse on inhimillisyyden kokonaisvaltaisemmasta käyttöönotosta ja neurokirjon huomioimisesta esimerkiksi rekrytoinnissa.

Neuroepätyypillisyys on tutkimuksissa yhdistynyt esimerkiksi seuraaviin vahvuuksiin ja ominaisuuksiin:

  • Tarkkuus, yksityiskohtien havaitseminen, huolellisuus (Austin & Pisano, 2017; Deloitte, 2022; Happé & Frith, 2006)
  • Looginen, systemaattinen ja analyyttinen ajattelutapa (Baron-Cohen, 2009)
  • Omistautuneisuus, pitkäjänteisyys ja erityiskiinnostukset (Anthony ym., 2020)
  • Rehellisyys, suoruus ja eettisyys (Gillespie-Lynch et al., 2017; Doyle, 2020)
  • Luovuus, uudenlaiset näkökulmat ja ajattelutapa, kyky uudenlaisiin ratkaisuihin (Best ym., 1015)
  • Tarve selkeyteen ja rakenteeseen (Austin & Pisano, 2017; Deloitte, 2021)

 

Neuroepätyypillisyyttä on tutkittu paljon siihen liittyvien haasteiden ja ongelmien näkökulmasta, jotka vääjäämättä nousevatkin esiin kulttuurimme kapean ihmiskäsityksen vuoksi. Epätyypillisellä neurokirjolla olevat henkilöt tuovat kuitenkin työelämään monimuotoisia vahvuuksia, kunhan työelämässä tunnistetaan tähän liittyvät erityispiirteet ja potentiaali sekä tarjotaan selkeitä, ennakoitavia ja erilaisuutta arvostavia työympäristöjä. Neuroepätyypilliset työntekijät esimerkiksi autismikirjoiset henkilöt voivat menestyä ja tuoda merkittävää lisäarvoa työyhteisölle ja koko organisaatiolle.

Seuraavassa blogissa avaan tarkemmin neuroepätyypillisyyteen liittyviä vahvuuksia autismikirjon näkökulmasta.

Lähteet

Anthony, T. L., Paine, A. L., & Pellicano, E. (2020). Understanding the importance and meaning of special interests in autistic adults. Autism Research, 13(8), 1336–1348.

Austin, R. D., & Pisano, G. P. (2017). Neurodiversity as a competitive advantage. Harvard Business Review, 95(3), 96–103. https://hbr.org/2017/05/neurodiversity-as-a-competitive-advantage

Baron-Cohen, S. (2009). Autism: The empathizing–systemizing (E-S) theory. Annals of the New York Academy of Sciences, 1156, 68–80.

Deloitte. (2022). Embracing neurodiversity at work. Deloitte Insights. https://www.deloitte.com

Doyle, N. (2020). Neurodiversity at work: A biopsychosocial model and the impact on working adults. British Medical Bulletin, 135(1), 108–125.

Dwyer P. The Neurodiversity Approach(es): What Are They and What Do They Mean for Researchers? Hum Dev. 2022 May;66(2):73-92. doi: 10.1159/000523723. Epub 2022 Feb 22. PMID: 36158596; PMCID: PMC9261839.

Gillespie-Lynch, K., et al. (2017). Whose expertise is it? Evidence for autistic adults as critical autism experts. Frontiers in Psychology, 8, 438.

Happé, F., & Frith, U. (2006). The weak coherence account: Detail-focused cognitive style in autism spectrum disorders. Journal of Autism and Developmental Disorders, 36(1), 5–25.

Unicus. (2025). Unicus Finland verkkosivu 13.11.2025. https://auticon.com/fi/

Xia, Y., Wang. P. & Vincent, J. (2024). Why we need neurodiversity in brain and behavioral sciences. Open access article. Wiley 29 February 2024 - Revised: 17 June 2024 - Accepted: 19 June 2024. DOI: 10.1002/brx2.70

ChatGPT:n antamia vertaisarvioituja lisälähteitä (ei tarkistettu):

  • Cope, R., Lloyd, M., & Brownlow, C. (2022). The strengths and abilities of autistic people in the workplace: A systematic review of qualitative evidence. Autism in Adulthood. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8992926/. PMC

  • Bury, S. M., & Jones, G. (2020). The autism advantage at work: A critical and systematic review. Research in Developmental Disabilities. (kriittinen systemaattinen katsaus autismin työssäsuoriutumisen väitetyistä eduista). ScienceDirect

  • Taylor, E. C., & van der Linde, J. (2023). Strengths use predicts quality of life, well-being and mental health outcomes in autistic adults. Journal of Autism and Developmental Disorders. (Tutkimus: vahvuuksien aktiivinen hyödyntäminen ennustaa paremmin elämänlaatua ja hyvinvointia). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10375006/. PMC

  • Lauder, K., Robinson, K., & McIntosh, M. (2022). A systematic review of interventions to support adults with autism spectrum disorder in employment: Strengths and training outcomes. Journal of Vocational Rehabilitation. (Systemaattinen katsaus työllistämis-/työtukitoimiin; käsittelee myös vahvuuksiin perustuvia lähestymistapoja). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9443814/. PMC

  • Hotte-Meunier, A., & kollegat (2024). Strengths and challenges to embrace attention-deficit/hyperactivity disorder in employment: A systematic synthesis. Journal of Occupational and Organizational Psychology / SAGE (2024). (Katsaus, joka erottaa ADHD:n riskitekijät ja työn vahvuuspotentiaalin). SAGE Journals

  • Nishith, S., & kollegat (2025). Improving autistic experiences in the workplace: evidence-based recommendations for employers. Journal of Autism and Developmental Disorders. (Uudempi vertaisarvioitu työ, joka summaa esteet ja vahvuusperusteiset muutokset työpaikoille). SpringerLink

  • Hartman, L., & kollegat (2024). Neurodiversity in the workplace: An agenda for research and action. Organization Studies. (Akateeminen katsaus ja tutkimusagenda; käsittelee vahvuuslähtöisiä HR-käytänteitä)

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii ammatillisen kehittymisen ja työn ohjaajana, mentorina, valmentajana ja kouluttajana toiminimellään Internal Dialogue. Hän on omistautunut työntekijälähtöisen, uuden ajan turvallisen ja inhimillisen työkulttuurin tukemiseen ja kehittämiseen asiakasorganisaation lähtökohdista. Päivi toimii myös palvelututkimusta edistävässä Palvelupulssi -verkostossa fasilitaattorina, tervettä organisaatiokulttuuria edistävässä Iloa ja toivoa -verkostossa sekä Teal Suomi -yhteisössä.

Uuden ajan organisaatio on turvallinen ja inhimillinen – 3 tutkimusta

Keskustelimme eilen TraumaCafe verkkokahvilassa minkälainen on turvallinen uuden ajan organisaatio. Vieraanamme oli Teal Suomi -yhteisöstä  Anu Rautanen, jonka työn keskiössä on edistää yrityksiä ja työyhteisöjä liikkumaan kohti merkityksellistä työtä ja kokonaisvaltaista ihmisyyttä. Keskustelimme uuden työelämän tarpeista ja uudistavista työn käytännöistä.  

Keskusteluamme taustoitti kolme tuoretta organisaatiotutkimusta, jotka kaikki nostavat organisaatiokulttuurin keskiöön työntekijöiden itseohjautuvuuden ja turvallisuuden kokemuksen. Itseohjautuvuus on tulossa työelämään jäädäkseen. Turvallisuuden lisäksi se edellyttää ihmistenvälisen yhteistyön kautta realisoituvaa yhteistä arvopohjaa, keskinäistä luottamusta, joustavuutta työtehtävien ja työroolien kesken sekä talouden ja erilaisten sopimusten läpinäkyvyyttä.

Esittelen tässä kirjoituksessa tiivistetysti näiden kolmen tutkimusten turvallisuutta luovat käytännöt ja toimintatavat.

Organisaatio on ihmissysteemi

Turvallisuus ei ole työn viitekehyksessä uusi aihe, mutta erityiseksi huomion kohteeksi se on noussut ihmisten välisiin kohtaamisiin liittyvän laadun viitekehyksessä. Ihmistenvälisissä suhteissa laadulla viitataan mm. siihen, miten hyvin dialogi toimii ihmisten välillä sekä miten ihmistenväliset suhteet voivat edistää työmotivaatiota ja hyvinvointia (Liewendahl 2014). Turvallisuus on monimuotoinen inhimillinen kokemus, jossa voidaan erottaa mm. fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja moraalinen ulottuvuus.

Organisaatiot ovat ihmissysteemejä, joiden toimintakyky on erityisen riippuvainen tunteisiin sitoutuneesta pääomasta. Olemme kuulleet useasti, että ihmisissä on valtava potentiaali. Potentiaalin vapautuminen edellyttää kuitenkin ihmistenvälistä luottamusta ja turvallisuutta. Turvallisuus on yksilöllinen sisäinen kokemus, jonka lähtökohdat ovat meidän jokaisen biologiassa ja hermostomme toiminnassa (Bloom & Farragher 2013).  Ihmistenvälinen luottamus korreloi herkästi yksilöllisen turvallisuuden kokemuksen kanssa.

TURVALLINEN ORGANISAATIO – 3 tutkimusta

Voisiko työpaikka olla turvallinen paikka, jossa ihmiset kantavat vastuuta omasta käyttäytymisestä sekä sen vaikutuksesta muihin? Tutkimusten mukaan kyllä ja näin pitäisikin olla. Seuraavaksi tiivistelmänomaisesti työyhteisön turvallisuutta edistäviä teemoja Tampereen Yliopiston (2021), Frederic Lalouxin (2014) sekä Sandra Bloomin (2021) tutkimusten valossa. 

Turvallisemman tilan pelisäännöt – Keskustakirjasto Oodi, Helsingin kaupunki

Tutkimusraportti: Tampereen Yliopisto (2021), TEOT hanke – Työhyvinvointi esimiehettömässä organisaatiossa. Mukana 5 esimiehetöntä yritystä: Fraktio, Insta Digital, Keskustakirjasto Oodi, Parcero ja Vertia.

Tutkimus nosti esiin erityisesti psykologisen turvallisuuden, jolla tutkimuksessa tarkoitettiin, että jokainen työntekijä voi (Larjovuori, Kinnari, Nieminen & Heikkilä-Tammi 2021, 30):

  • olla työssä ja työpaikalla oma itsensä
  • ilmaista itseään vapaasti
  • jakaa huoliaan ja keskustella virheistä ja ongelmista ilman pelkoa nolaamisesta ja arvostelusta sekä
  • kertoa ajatuksistaan ilman vähättelyn tai huomiotta jättämisen pelkoa.

Keskustakirjasto Oodissa toteutetussa kehityshankkeessa työskenneltiin turvallisemman tilan pelisääntöjen luomiseksi. Työpajoissa tunnistettiin turvallisuutta edistävinä tekijöinä erityisesti:

Avoin keskusteluilmapiiri: Puhumme suoraan, emme selän takana. Osaamme ottaa asiallista kritiikkiä vastaan ja muistamme myös kiittää toisiamme.

Muiden huomioiminen: Olemme yksilöitä, muut huomioiden. Kaikilla on oikeus ja velvollisuus huomauttaa lempeästi asiattomasta käytöksestä. Pyydämme ja saamme anteeksi. Otamme tarvittaessa opiksi.

Vastuunottaminen: Tuemme toisiamme, olemme kaikki samalla puolella. Meillä on nollatoleranssi asiattomuuksiin ja häirintään. Kaikilla on velvollisuus puuttua. Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään.

Kunnioitus & itsemäärittely: Kunnioitamme toisiamme ja erilaisuuttamme! Moninaisuus on meille etu ja vahvuus. Työn arvostaminen: Käyttäydymme ammattimaisesti. Olemme kaikki tasavertaisia työyhteisön jäseniä, emme jätä ketään ulkopuolelle.

Safe Space – Reinventing Organization

Turvallisen tilan käytäntöjä 12 pioneeriorganisaatiossa

Laajempi kuvaus tutkimuksesta, teos: Laloux, F. 2014. Reinventing organization. A Quide to Creating Organizations Inspired by the Next Stage of Human Consciousness. Nelson Parker.

Kuvitettu teos (engl.): Laloux, F. 2016. Reinventing organizations. An Illustrated Invitation to Join the Conversation on Next-Stage Organizations. Nelson Parker.

Kuvitettu teos (suom.): Laloux, F. 2021. Reinventing Organizations. Kohti tulevaisuuden työyhteisöjä. Kuvitettu kutsu liittyä keskusteluun seuraavan vaiheen organisaatioista. Teal Suomi.

Tutkimuksessa tutkittiin alun perin 50:tä organisaatiota. Näistä valikoitui lopulliseen tarkasteluun 12 eri kokoista organisaatiota eri maanosista ja eri toimialoilta. Lalouxin tutkimuksen läpimurrot ovat itseohjautuvuus (self-management), kokonaisvaltaisuus (wholeness) ja evolutiivinen tarkoitus (evolutive purpose). Lalouxin tutkimus lanseerasi maailmalle käsitteet teal-organisaatio ja teal-käytännöt. Tutkimus esittelee 45 uuden ajan organisaatiokäytäntöä, joista osa kuulostaa tutulle, mutta työn käytäntöinä kaikki ovat vähintäänkin uudistettuja ja osa aivan uusia.   

Tutkimuksessa kokonaisvaltaisuus kutsuu työn kontekstissa esiin seuraavia teemoja:

  • ihmisyys ja inhimillisyys (humanity),
  • henkisyys ja sielukkuus (soulful),
  • totuudellisuus (truthful) ja
  • sisäinen oikeudenmukaisuus (inner rightness).

Safe space tarkoittaa Lalouxin tutkimissa työyhteisöissä sitä, että jokainen työntekijä voi olla työpaikalla kokonainen oma itsensä kaikkien inhimillisten puoliensa kanssa. Tällä tarkoitetaan yhtä lailla yhdessä iloitsemista kuin uskallusta tuoda työpaikalla esiin oma haavoittuvuus.

Kokonaisvaltaisen ihmisyyden tueksi tutkituissa organisaatioissa oli kehitetty uudenlaisia työn käytäntöjä kuten 

  • turvallisen tilan käytäntö (safe space)
  • tarinankerronta (storytelling)
  • reflektiivisen tilan käytäntö (creating reflective spaces) 
  • tietoisuustaitoja (mindfulness) tukevat käytännöt 

Tutustu myös muihin teal-kirjoituksiin valitsemalla ihminen ihmiselle -blogisivulla kategoria Teal.

Turvapaikkamalli – traumainformoitu lähestymistapa

Tutkimus: Sandra Bloom. 2007. The Sanctuary Model of Trauma-Informed Organizational Change.

Kirja: Sarvela, K. & Auvinen, E. 2020. Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books.

Turvapaikkamalli – The Sanctuary Model

Prof. Bloomin (2007) turvapaikkamalli peräänkuuluttaa traumatietoisuutta, sen tiedostamista, että emme koskaan voi tietää mitä toiselle ihmiselle on tapahtunut. Bloomin turvakäytännöt implementoidaan koko henkilöstölle ja niihin tulee myös jokaisen sitoutua. Käyttöönotto alkaa kuten muutokset yleensäkin johdon ja esihenkilöiden sitoutumisesta. Bloomin turvapaikkaperiaatteet (mukaellen Bloom & Farragher 2013; Sarvela 2017, 39) ovat:

  • Omistaudutaan väkivallattomuuden kulttuuriin ja toimintatapoihin – luodaan tukemalla ihmistenvälistä turvallisuutta ja tukemalla organisaation tarkoituksen toteutumista.
  • Omistaudutaan tunneälylle – opetellaan tunnetaitoja
  • Omistaudutaan sosiaaliselle oppimiselle – kehitetään kognitiivisia taitoja.
  • Omistaudutaan avoimelle vuorovaikutukselle – luodaan terve vuorovaikutuskulttuuri, opetellaan ristiriitojen hallintaa, vähennetään/pidättäydytään itsesäätelyn avulla impulsiivisesta käyttäytymisestä, opetellaan tervettä itsesuojelua ja terveitä rajoja.
  • Omistaudutaan vastavuoroisille ja yhdenvertaisuutta edistäville toimintatavoille (demokratia) – opitaan kansalaistaitoina itsesäätelyä, itsehillintää sekä tervettä suhdetta auktoriteetteihin.
  • Omistaudutaan sosiaaliselle vastuullisuudelle ­– ravitaan sosiaalisia taitoja ja terveitä ihmissuhteita sekä luodaan reilut, eettiset ja oikeudenmukaiset pelisäännöt.
  • Omistaudutaan kasvulle ja muutokselle – autetaan ja tuetaan selviämistä muutoksiin liittyvistä menetyksen tunteista ja valmistaudutaan tulevana.

Sandra Bloomin (Bloom & Farragher 2013) kehittämä S.E.L.F -mallinnus mahdollistaa seurannan kohti traumainformoitua organisaatiota. S.E.L.F. tulee sanoista safe-emotions-loss-future, jonka osatekijät Kati Sarvela on kääntänyt ”Sandra Bloomin neljä T:täturvallisuus-tunneilmapiiri-tila-tulevaisuus. Turvallisuus sisältää myös itseyteen, omien rajojen tunnistamisen ja omasta jaksamisesta huolehtimisen, jotka kehittyvät ammatillisen itsetuntemuksen myötä. (Sarvela 2020, 28).

Tutustu myös kirjoitukseen Traumatietoisuus organisaation kulttuurisena vahvuutena

Lähteet

Bloom, S. L. 2007. The Sanctuary Model of Trauma-Informed Organizational Change. Artikkeli. ResearchGate. Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/242222586_The_Sanctuary_Model_of_Trauma-Informed_Organizational_Change

Laloux, F. 2016. Reinventing organizations. An Illustrated Invitation to Join the Conversa- tion on Next-Stage Organizations. Bryssel, Belgia: Nelson Parker.

Laloux, F. 2021. Reinventing organizations – kohti tulevaisuuden työyhteisöjä. Kuvitettu kutsu liittyä keskusteluun seuraavan vaiheen organisaatioista. Helsinki: Teal Suomi.

Larjovuori, R-L., Kinnari, I., Nieminen, H. & Heikkilä-Tammi, K. 2021. Työhyvinvointi itseohjautuvassa organisaatiossa. TEOT-hanke. Tampereen Yliopisto. Saatavissa: https://research.tuni.fi/uploads/2021/08/aa05a276-tuni_itseohjautuva_opas290621.pdf

Liewendahl, H. 2014. What motivates employees to live up to value promises. Väitöskirja. Hanken School of Economics. Helsinki: Edita Prima Ltd. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/dhanken/bitstream/handle/10138/135690/277_978-952-232-246-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Reinventing Organizations Wiki. 2022. Reinventing organizations Wiki verkkosivusto. Saatavissa: https://reinventingorganizationswiki.com/

Sarvela, K. 2020. Traumainformoidun hoivan taustaa. Teoksessa Sarvela, K. & Auvinen, E. Yhteinen kieli, traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen, s. 13-29. Helsinki: Basam Books Oy.

Sarvela, K. 2020. Hyviä tapoja omaksumassa – malleja maailmalta. Teoksessa Sarvela, K. & Auvinen, E. Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen, s. 32-61. Helsinki: Basam Books Oy.

Teal Suomi. 2022. Verkkosivu. Saatavissa: https://www.tealsuomi.fi/reinventingorganizations?fbclid=IwAR1TRp69TTbOjWtLPF7TmUjrDf8kO2qAcV1TI5haa9M3PqX0JiTEV8W9Z5o

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan työkulttuurin tukemiseen ja inhimillisen kyvykkyyden valmentamiseen asiakasyritysten strategisista lähtökohdista. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi@ihminenihmiselle.com

www.ihminenihmiselle.com

Traumatietoisuus organisaation kulttuurisena vahvuutena – traumatisoituneen organisaation piirteitä

Traumatietoisuus. Traumatietoisuus on organisaation kulttuurinen vahvuus. Se on itseohjautuvuutta ja yhdessäorganisoitumista tukeva peruspilari, joka mahdollistaa yhteistyösuhteissa oman kokemuksellisuuden huomioimisen ja johtamisen. Traumatietoisuus organisaatiokontekstissa tarkoittaa traumainformoitua (trauma-informed), kehityksellisesti maadoittunutta organisaatiota (henkilöstö), jossa henkilöstön henkilökohtaiset arvot ja motiivit eivät ole ristiriidassa keskenään ja jossa työilmapiiri ja työkulttuuri on terve ja yhtenäinen.

Traumatietoisuus - traumainformoitu organisaatio ohjautuu ja uudistaa itseään sisältäpäin

Traumatietoisessa järjestelmässä on paljon yhtymäkohtia transformatiiviseen ja päämääräohjautuvaan (teleologinen) järjestelmään, jossa toiminnan suunnittelu ja kehittäminen tapahtuu systeemin sisältäpäin. Tämä tarkoittaa, että kaikki organisaatiossa työskentelevät ihmiset ovat ”mukana” toiminnassa eikä kukaan ole ulkopuolella kuten perinteisessä hierarkisessa ylhäältä alaspäin johdetussa organisaatiossa (johdon ja henkilöstön erillisyys) valitettavan usein on.

Traumainformoidussa järjestelmässä ihmiset ovat tietoisia omista elämänkokemuksistaan ja niiden vaikutuksesta omaan toimintaan arvostaen myös vastaavasti kohtaamiensa ihmisten inhimillisyyttä demokraattisen ja vastavuoroisen kanssakäymisen lähtökohtana. Järjestelmän osat, traumatietoiset ihmiset, valtaannutetut ruohonjuuritason toimijat ja heidän asiakkaansa toimivat järjestelmän subjekteina ja "omistajina" vaikuttaen itseorganisoituvasti organisaation toimintaan, malleihin ja käytäntöihin. Sisältäpäin ohjautuvan organisaation evolutiivinen transformaatio mahdollistaa päämääräohjautuvasti joustavat ja jatkuvasti etenevät (flowing) siirtymät turvallisesti kohti tuntemattomia tulevaisuuden muotoja ja malleja. Kussakin organisaatiossa menossa olevat prosessit luovat ja uudistavat itse itseään ja muotoaan eläville systeemeille tyypillisellä tavalla. (Bloom 2007; Lindell 2008; Sarvela 2020, 17.)

Traumatisoitunut organisaatio

Sandra Bloom ja Brian Fallagner (2013) ovat kuvanneet traumatisoituneelle organisaatiolle tyypillisinä oireina seuraavia kulttuuriin kytkeytyviä tekijöitä (mukaellen Bloom & Fallagner 2013; Sarvela 2020, 15):

  • Ylivireys
  • Turvattomuus ja luottamuspula
  • Tunnetaitojen puute
  • Vaikeus ilmaista tunteita (aleksitymia)
  • Vuorovaikutuksen ongelmat
  • Amnesia (unohdetaan tiettyjä historiallisia asioita)
  • Oppimisvaikeudet
  • Autoritääriset valtasuhteet
  • Rankaisemisen ja koston kulttuuri
  • Opittu avuttomuus ja itseohjautuvuuden puute
  • Lisääntynyt kiusaaminen
  • Epäoikeudenmukainen kohtelu
  • Toisinajattelijoiden hiljentäminen
  • Pakonomainen asioiden toistaminen
  • Käsittelemätön suru

Edellä luetellun kaltaiset ilmiöt rapauttavat organisaatiokulttuuria ja estävät organisaation luonnollisen ja jatkuvan evolutiivisen kehittymisen, aidosti itseorganisoituvan toiminnan sekä demokraattisen ja myötätuntoisen hyväksyvän läsnäolon kulttuurin (Sarvela 2020, 19).

Traumat ovat osa ihmisyyttä. Ne ovat läsnä aina ja kaikkialla missä toimimme. Organisaatioissa ne ovat kollektiivisia, henkilöstön omista traumoista syntyviä dynaamisia perusoletuksia ja suhtautumistapoja, jotka ohjaavat työyhteisöjen toimintaa tiedostomattomina, mutta itsestään selvinä (Schein 2009). Traumalähtöisestä toiminnasta voi kehittyä kokonaisia toimintakulttuureja, sillä traumat ohjaavat ihmisen motivaation suuntaa saaden ihmisen välttelemään tietynlaisia kokemuksia. Muun muassa tästä syystä traumainformoidun järjestelmän tarkoituksena on lisätä siinä toimivien ihmisten traumatietoisuutta ja luoda tietoista yhteistoimiminnan kulttuuria, jossa jokainen tiedostaa oman historiansa ja ymmärtää sen vaikutukset omaan toimintaan ja käyttäytymiseen nykyhetkessä. Ihmistenvälisissä kohtaamisissa kohtaamme aina paitsi oman historiamme kokemukset myös muiden ihmisten kokemushistorian.

Vastuullisen ja eettisesti kestävän toiminnan ja yhdessä toimimisen perusta lepää siinä perusasiassa, että jokainen ottaa vastuun itsestään, omasta kokemusmaailmastaan ja huomioi sen, miten oma toiminta ja käyttäytyminen vaikuttaa muihin. Tulevaisuuden organisaatioissa ei pelkästään olla itseohjautuvia vaan lisäksi johdetaan omaa kokemusta kokonaisvaltaisen ihmisyyden ja eettisyyden näkökulmasta. Kulttuurisesti tulevaisuuden organisaatioissa vallitsee yhteisen kielen kulttuuri, toteaa organisaatiopsykologian alan perustaja, organisaatiokulttuurin isä Edgar Schein (2009, 57).

Traumatietoista työotetta kouluttaa Suomessa Iloa ja toivoa -kouluttajayhteisö

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan työkulttuurin tukemiseen ja inhimillisen kyvykkyyden valmentamiseen asiakasyritysten strategisista lähtökohdista. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi@ihminenihmiselle.com

www.ihminenihmiselle.com

Lähteet

Bloom, S. L. 2007. The Sanctuary Model of Trauma-Informed Organizational Change. Artikkeli. ResearchGate. [Viitattu 5.8.2021.] Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/242222586_The_Sanctuary_Model_of_Trauma-Informed_Organizational_Change

Bloom, S. & Fallagner, B. 2013. Restoring Sanctuarity. A New Operating System for Trauma-informed Systems of Care. New York, Oxford University Press, New York.

Humphrey, R., Pollack J., Hawver T. 2008. Leading with Emotional Labour. Journal of Managerial Psychology, 23(2), 151–168 [viitattu 12.8.2021]. Saatavissa: http://www.emeraldinsight.com/doi/abs/10.1108/02683940810850790

Lindell, J. 2008. Yksilöstä lähtevä muutos organisaatiossa – Muutosideaali kompleksisesta näkökulmasta. Hallintotieteiden pro gradu -tutkielma. Vaasan Yliopisto. [Viitattu 10.8.2021.] Saatavilla: https://core.ac.uk/download/pdf/197957798.pdf

Sarvela, K. 2020.Traumainformoidun hoivan taustaa. Teoksessa Sarvela, K. & Auvinen, E. Yhteinen kieli, traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen, s. 13-29. Helsinki: Basam Books Oy.

Schein, E. H. 2009. Yrityskulttuuri – Selviytymisopas. Tietoa ja luuloja kulttuurimuutoksesta. Helsinki: Suomen laatukeskus Oy.

 

Työnohjaus
Yhteystiedot

Päivi Kousa
Puhelin: +358 45 182 9388

Internal Dialogue
y-17712303

Lähitapaamiset

Piispansilta 11,
Iso-Omenan kauppakeskus,
2. krs, Espoo