Myötätuntokyvykkyys eettisen osaamisen mahdollistajana

Myötätuntokyvykkyys eettisen osaamisen mahdollistajana

Eettinen osaaminen on noussut viime aikoina keskusteluun eri työelämäfoorumeilla. Erilaiset oikeudenmukaisuuskysymykset, oikean ja väärän kokemukset ovat läsnä joka hetki kaikessa ihmistenvälisessä kanssakäymisessä synnyttäen herkästi myös eettistä kuormitusta työntekijöille. Minkälaisesta arvopohjasta työelämämme siis ponnistaa ja miten eettistä osaamista voitaisiin hyödyntää entistä enemmän arkityössä?

Tässä kirjoituksessa avaan eettistä osaamista ammatillisena työtaitona kahden tutkimusperinteen valossa. Hyödynnän Helsingin Yliopiston väitöskirjatutkija Jenni Simolan luentomateriaalia Sosiaalityön arvot ja etiikka (2021). Lisäksi ammennan eettisen osaamisen edellytyksiä paljon julkistakin huomiota saaneesta Helsingin Yliopiston myötätuntotutkimuksesta Copassion – Myötätunnon mullistava voima (2017).

Eettinen osaaminen

Vaativilla vuorovaikutustyön aloilla kuten sosiaali- ja terveyssektorilla henkilöstön työtä ohjaa vahvasti lainsäädäntö, jonka toteuttaminen on jokaisen alalla toimivan työntekijän keskeinen prioriteetti ja työn ohjaustekijä. Sosiaalityö esimerkiksi nojaa ihmisoikeuslainsäädäntöön, jonka pohjalle alan toimijat ja ammattikunta yhdessä ovat määrittäneet omaa työtä ohjaavat arvot ja ammattieettiset periaatteet.

Ammattietiikka on kunkin ammattikunnan yhteisöllinen asia. – Simola 2021

Eettinen osaaminen on tärkeää kaikilla toimialoilla, sillä se, miten kohtaamme toisemme niin työssä kuin muutenkin vaikuttaa keskeisesti ja laaja-alaisesti yksilölliseen hyvinvointiin, inhimilliseen kanssakäymiseen liittyvään yhteistyön sujumiseen ja työhön aina kytkeytyvään arvontuottoon eli siihen kokonaisuuteen, jonka vuoksi työtä tehdään. Syitä eettisen osaamisen välttämättömyydelle voisi luetella vaikka kuinka paljon.

Eettisessä osaamisessa voidaan erotella viisi keskeistä ulottuvuutta, jotka kaikkinensa realisoituvat erityisesti, kun teemme yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Näitä ovat (Simola 2021, mukaillen Lechasseur ym. 2018):

  1. Herkkyys ja kyky tunnistaa eettiset ulottuvuudet ja mahdolliset ristiriidat eri tilanteissa
  2. Tieto ja teoreettinen ymmärrys oman alan etiikan perusteista sekä lainsäädännön tuntemus
  3. Reflektio eli tunnistettujen eettisten kysymysten analyyttinen pohdinta, eri ratkaisuvaihtoehtojen tunnistaminen sekä oman toiminnan tarkastelu eettisestä näkökulmasta
  4. Päätöksenteko eli edellisistä vaiheista koostuva systemaattinen prosessi, joissa esimerkiksi ensin tunnistetaan jokin eettinen ongelma, sitä reflektoidaan, eri ratkaisuvaihtoehtoja punnitaan ja lopulta päästään eettisesti perusteltuun ja kestävään ratkaisuun.
  5. Toiminta eli ratkaisun toteuttaminen edellä mainitut vaiheet huomioiden.

Työelämämme edellyttää sosiaalisuutta ja sosiaalisuudesta seuraa automaattisesti yhteisvastuu ja vastavuoroisuus eettisesti kestävän toiminnan perustana.

Myötätuntokyky eettisen osaamisen edellytyksenä

Myötätunto käsitteenä yhdistetään tyypillisesti tunteisiin. Jokaisella meistä on vähän erilaisia ajatuksia myötätunnosta, mutta usein ajatukset liittyvät siihen, että pitäisi olla mahdollisimman hyväntahtoinen, ystävällinen tai muuten myönteisessä tunnetilassa. Tunteet ovat yksi myötätunnon elementti, mutta ei koko totuus.

Myötätuntokyvykkyyttä voidaan kuvata kolmella T:llä (Pessi & Martela 2017), joita ovat:

  1. Tietoisuus eli kyky havaita, huomata ja ymmärtää toisen ihmisen tilanne ja tunnetila
  2. Tunneyhteys eli omaan kokemukseen pohjautuva tunne, halukkuus ja tahtotila toimia toisen puolesta.
  3. Toiminta eli konkreettiset teot toisen hyvän edistämiseksi

Myötätuntokyvykkyys on varsin tavallinen inhimillinen ominaisuus, jonka jokainen meistä on saanut syntymälahjana. Arjessa kyse on hyvin pienistä asioista kuten muiden kuuntelemisesta ja huomioimisesta eri tavoin eri tilanteissa. Käsitteenä se on hyvä erottaa empatiasta, joka kyllä sisältää tunneyhteyden sekä samaistumisen ja toisen tunteisiin eläytymisen. Empaattista ihmistä pidetään tyypillisesti ymmärtäväisenä ja toista kuuntelevana, mutta empatian kontekstista puuttuu varsinainen muu konkreettinen toiminta toisen huomioimisen ja hyvän edistämiseksi.

Myötätuntokyvykkyys mahdollistaa eettisen osaamisen kehittymisen, mutta sitä pitää harjoitella kuin mitä tahansa taitoa.

Kunkin ammattikunnan ammattieettisille periaatteille olisi kysyntää laajalti työelämässä perinteisten huoneentaulujen kaltaisten arvomääritelmien sijaan. Arvot ovat toki tärkeitä päämäärien ja ihanteiden muistuttajia, mutta jos ne eivät näy ihmisten käyttäytymisessä ja käytännön toiminnassa, ne jäävät ulkokohtaisiksi.

Nykyisenkaltainen palvelu- ja vuorovaikutusyhteiskunta, jossa yli 70% taloudesta kytkeytyy palveluun ja ihmisten väliseen toimintaan, hyötyisi huomattavana inhimillisen hyvinvoinnin lisääjänä myötätuntokyvykkyydestä ja eettisyyden huomioimisena osana vastuullista työelämätoimijuutta.

Lue myös eetikko Anna Seppäsen blogi Eettinen kuormitus ohitetaan työyhteisössä

Lähteet

Lechasseur, Kathleen & Caux, Chantal & Dollé, Stéphanie & Legault, Alain (2018) Ethical competence: An integrative review. Nursing Ethics 25 (6), 694–706.

Pessi, Anne Birgitta & Martela, Frank (2017) Myötätuntoista ihmistä ja työelämää etsimässä Teoksessa Pessi, Anne Birgitta, Martela, Frank, Paakkanen, Miia (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä, PK-kustannus, 12-34.

Simola, Jenni (2021) Sosiaalityön arvot ja etiikka. Helsingin yliopisto, kurssin Sosiaalityö tieteenalana ja käytäntönä luentomateriaali.

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan työkulttuurin tukemiseen ja inhimillisen kyvykkyyden valmentamiseen asiakasyritysten strategisista lähtökohdista. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi@ihminenihmiselle.com

Vastaa