NVC lyhenne tulee sanoista Nonviolent Communication eli ihan sanasta sanaan käännettynä väkivallaton vuorovaikutus. Kukapa meistä ajattelisi äkkiseltään kommunikoivansa väkivaltaisesti? Marshall Rosenbergin kirjaa Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus lukiessa käy selväksi, että taitomme kohdata itsemme, toisemme ja olla vuorovaikutuksessa keskenämme pohjautuu antiikin aikaiseen dialektiseen filosofiaan ja poliittiseen käytäntöön tavoitella oikeassa olemista ja totuutta väittelemällä toistemme kanssa. Rosenberg kutsuu tätä tapaa ”elämästä vieraannuttavaksi vuorovaikutukseksi” sillä tuo tapa sulkee herkästi yhteyden muihin ihmisiin.

Elämästä vieraannuttava vuorovaikutus pohjautuu tuomitsemiseen ja luokittelemiseen. Se nostaa väistämättä toisen ihmisen puolustusasemiin, jolloin väylä inhimilliseen, ihmistenväliseen yhteyteen kaventuu tai sulkeutuu. Miksi oikeassa oleminen on niin tärkeää?

Havainto – Tarve – Tunne – Pyyntö

Rosenberg rohkaisee kysymään itseltä mitä havaitsen, tunnen ja tarvitsen syyttäessäni muita, käyttäessäni toista lannistavia ilmaisuja, lyödessäni leiman toisen otsaan, arvostellessani, arvioidessani, vertaillessani ja jopa diagnosoidessani muita? Mihin tarvitsen tällaisia keinoja ja voisinko opetella korvaamaan kyseenalaiset keinoni kenties yhteyttä luovilla NVC-keinoilla?

NVC pohjautuu tarvelähtöiseen ihmiskuvaan. Siihen, että ihmisen toiminta ja käyttäytyminen perustuu yksilöllisesti subjektiivisiin tarpeisiin ja haluun olla toisille hyödyksi (Larsson 2008). Sen tavoitteena on luoda empaattinen ja rehellinen suhde itseen ja muihin ihmisiin kuuntelemalla itseä ja muita sekä ilmaisemalla itseä rakentavasti  (Rosenberg 2015).

Rosenberg on tunnistanut muutamia tyypillisiä reagointitapoja kielteisesti koettuihin tilanteisiin. Näitä voivat olla itsesyytökset tai muiden syyttäminen tapahtumista ja jopa omasta kokemuksesta. Oman kokemuksen tiedostaminen mahdollistaa omien tarpeiden tunnistamisen sekä niiden rakentavan ilmaisemisen toiselle. Samalla mahdollistuu muiden tarpeiden havainnointi.

Tunteiden ja tarpeiden huomaaminen itsessä ja muissa mahdollistaa myötätuntoisen suhtautumisen, joka ei aina tarkoita jotain sanomista tai tekemistä vaan kyse voi olla myös hiljaisesta ja hyväksyvästä läsnäolosta ja havainnoinnista.

NVC-prosessi sisältää neljä osaa, joita ovat 1) omat havainnot 2) omien tunteiden tunnistaminen 3) omien tarpeiden tunnistaminen sekä 4) omien tarpeiden rakentava ilmaiseminen. Tunteiden ja tarpeiden tunnistamisen lisäksi NVC kannustaa kommunikoimaan ja viestimään aina sitä, mitä kulloinkin havaitsemme oman mielen tekemien tilannetulkintojen sijasta. Tämä edellyttää harjoittelua, sillä varsin usein tapamme kommunikoida ja viestiä muille voi kuulostaa muiden korvassa vaatimukselta. NVC-kommunikoinnin lähtökohtana on rakentaa inhimillistä ja rakentavaa yhteyttä osapuolten välille. Kun molemmat osapuolet puhuvat omista havainnoistaan ja kokemuksestaan, kummankaan ei tarvitse varautua puolustautumaan tai vasta-argumentoimaan ja yhteys toiseen ihmiseen pysyy avoimena.

”Et ole vastuussa ainoastaan siitä, mitä sanot vaan myös siitä, mitä et sano.”  -Martin Luther King

NVC:n käyttövoimana toimii läsnäolo ja empatia. Se tukee ihmisiä matkalla itsenäiseen vastuunottoon ja vastavuoroisuuteen. Tämä tarkoittaa erityisesti tahtoa oppia uudenlainen tapa olla rakentavasti yhteydessä muiden ihmisten kanssa.

Harjoitusmahdollisuuksia on yhtä paljon kuin tilaisuuksia olla kanssakäymisessä muiden ihmisen kanssa. NVC:tä voidaan soveltaa monenlaisissa yksityiselämän ja työelämän vuorovaikutustilanteissa kuten

• läheiset ihmissuhteet
• liikeneuvottelut, asiakaspalvelu ja työyhteisöt
• koulujen henkilösuhteet esim. opettaja-oppilas
• terapia ja ohjaustilanteet
• suojelutehtävät ja poliisi
• terveydenhuollon ammatti- ja asiakassuhteet

NVC-prosessin päämäärä on luoda rehellisyyteen ja empatiaan perustuvia ihmissuhteita, joissa kaikkien tarpeet tulevat huomioiduiksi ja lopulta täyttyvät.

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii henkilöstökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue www.ihminenihmiselle.com. Hän on erikoistunut tietoisuus- ja läsnäolopohjaisiin kognitiivisiin työotteisiin sekä inhimillisen potentiaalin valmentamiseen dialogin ja systeemisen ymmärryksen keinoin. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi@ihminenihmiselle.com

Lähteet

Marshall Rosenberg. 2015. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Viisas elämä.
Liv Larsson. 2008. Sovittelun taito. Basam Books.